Betonikivet

Betonikivi

Betonikiveys on kestävä ja laadukas pihan päällyste, jolla luodaan ympäristöön viihtyisyyttä ja viimeistelty ilme. Betonikiveys helpottaa liikkumista ja pihan kunnossapitoa, koska kova, sidottu pinta on helppo pitää puhtaana ja se pysyy siistinä kaikkina vuodenaikoina. Betonikiviä on saatavilla eri kokoja ja muotoja, useita eri värejä ja erilaisia pintakäsittelyjä.

>> Takaisin luettelon alkuun 

Mikä kiven vahvuus on oikea?

Alle 5 cm vahvuiset betonilaatat soveltuvat pääsääntöisesti alueille, joilla ei ole ajoneuvoliikennettä. Siten ne ovat toimiva valinta esim. oleskelualueille tai kulkureiteille. 5-6 cm vahvuinen betonikivi soveltuu useimpiin omakotipihoihin, joissa ajetaan ja pysäköidään henkilöautoja ja satunnaisesti raskaampia ajoneuvoja. 8 cm vahva kivi on omakotipihoilla harvoin tarpeen. Lopullisen kiveyspinnan tasaisuuteen ja kestävyyteen vaikuttaa ennen kaikkea kunnollinen pohjatyö, joka minimoi roudan vaikutuksen ja antaa kiveykselle riittävän kantavuuden.

Pohjatöiden tekemiseen löydät vinkkejä täältä: Pihakiveyksen asennus

>> Takaisin luettelon alkuun

Miten valitsen värin?

Sopivan värin valintaan vaikuttaa ennen kaikkea ympäristön värimaailma, ensisijaisesti rakennuksen ja muiden pihan rakenteiden väritys. Usein kiveys sävytetään lähelle rakennuksen katon sävyä ja poikkeavaksi rakennuksen seinien väristä. Siten punatiiliseen kattoon sopii monesti punaisen ja ruskean sävyt, harmaaseen tai mustaan kattoon vastaavasti sävyt betoninharmaasta mustaan. Punatiilisen seinäpinnan kanssa taas esim. kirjava, punaisesta ruskeaan tai mustaan taittava liukuvärjätty kivi (ruska, punamusta) on monesti luonteva. Vaaleat sävyt ovat tummia herkempiä likaantumaan, ja esimerkiksi valkoista kiveä ei yleensä suositella alueille, missä on autoliikennettä tai parkkipaikka. Sen sijaan erivärisillä kivillä voi elävöittää muuten yksitoikkoiselta tuntuvaa kiveyspintaa, latoa kuvioita, korostaa reunalinjoja tai ohjata kulkua esimerkiksi kohti pääsisäänkäyntiä.

Värien valintaan löydät vinkkejä täältä: Pihakivien pintakäsittelyt

>> Takaisin luettelon alkuun

Mikä pintakäsittely on sopiva?

Betonikiviä on saatavilla eri tavoin pintakäsiteltyinä. Käsittelemätön kivi on pinnaltaan sileä ja käsiteltyä kiveä edullisempi. Sileä pinta voi kuitenkin olla värjätty. Sopivan pintakäsittelyn valinta on ensisijaisesti ulkonäköseikka, käsittelyllä ei ole oleellista toiminnallista tai kiven kestävyyteen liittyvää vaikutusta. Sileä kivi saattaa toisinaan olla pinnaltaan jonkin verran käsiteltyä liukkaampi, minkä vuoksi oleskelualueille halutaan toisinaan pintakäsiteltyjä kiviä. Pintakäsittelyn vaikutus liukkauteen on kuitenkin käytännössä melko vähäinen.

Seuraavassa yleisimpiä betonikivien pintakäsittelyvaihtoehtoja:

Patinoidut, antiikkikäsitellyt kivet ovat viime vuosina lisänneet suosiotaan ja niitä on markkinoilla jo melko runsaasti. Ne soveltuvat kohteisiin, joihin halutaan ajan patinoimaa arvokkuutta. Tyypillisimmät patinapinnat on saatu aikaan joko hakkaamalla tai rummuttamalla. Patinoitujen kivien rosoinen pinta antaa pihalle persoonallisen vaikutelman, kiven väri on elävä ja siten usein hyvin ympäristöönsä sulautuva ja luonnollinen. Antiikkikivet ovat erityisen näyttäviä yhdistettyinä esim. ristipäähakattuihin graniittisiin reuna- ja nupukiviin.

Hiekkapuhalletun betonikiven pinnalta on puhallettu hienoaines pois, jolloin kivi on pinnaltaan kevyesti rosoinen ja väripinta elävämpi kuin sileässä kivessä. Pinta ei kuitenkaan ole yhtä epätasainen kuin patinoidussa kivessä. Hiekkapuhallettu kivi on näyttävä vaihtoehto esim. pääsisäänkäynnin yhteyteen tai oleskelupatiolle.

Pesubetonin pinta on hiekkapuhallettua karkeampi. Pinnalta on pesty pois hienoainesta niin, että siihen on jäänyt vain halkaisijaltaan 2-8 mm kivirouhe. Pesubetonipinta on karkein ja siten vähiten liukkain betonikivipinta ja siksi sitä käytetään monesti kulkureiteillä tai oleskelualueilla.

Lisätietoja pintäkäsittelyistä ja väreistä löydät täältä: Pihakivien pintakäsittelyt

>> Takaisin luettelon alkuun

Millainen ladonta?

Betonikivien ladontamalleja on tarjolla runsaasti. Ladontamallin valinnassa on hyvä huomioida rakennuksen arkkitehtuuri, jolloin pihasta ja rakennuksesta syntyy yhtenäinen kokonaisuus. Selkeään, suoraviivaiseen arkkitehtuuriin istuvat usein parhaiten suoralinjaiset kiveysalueet ja suorakaiteen malliset kivet. Perinnetalojen ympäristössä voidaan hyvin käyttää perinnekiviä ja ladontamallit voivat olla kaartuvia, kuten ympyrä- ja suomuladonta.

Kivettävän alueen malli kannattaa myös huomioida ladontamallia valittaessa. Kaartuvat kulkureitit on helpointa latoa kaariladontaan sopivalla kivellä, kuten perinnekivellä. Erityisen näyttäviä ladontoja ovat roomalainen ladonta sekä muut, eri kivikokoja sisältävät ladonnat. Jos kiveysalue on laaja, sitä voi elävöittää toisen värisellä kivellä tai esimerkiksi graniittinoppakivillä. Erivärisillä kivillä voi myös ohjata kulkua esim. pääsisäänkäynnille.

Erilaisia ladontamalleja löydät täältä: Pihakivien ladontamallit

Kiviasennusoppaita löydät täältä: Pihakivien asennus

>> Takaisin luettelon alkuun

Graniittikivet

Graniittikivi

Graniittikivi on laadukas, pitkäikäinen ja näyttävä materiaali kohteisiin, joihin halutaan erityisen korkeaa profiilia. Graniitti säilyttää arvokkuutensa myös vanhetessaan. Tyypillisin graniittikivi kotipihan kiveyksissä noppakivi. Sen asentaminen on betonikiveykseen verrattuna työlästä, mutta lopputulos on erittäin näyttävä ja pitkäikäinen.

Pieninä määrinä, esim. betonikiveyksen reunakivenä graniitilla voidaan kohtuullisin kustannuksin nostaa pihan yleisilmettä merkittävästi. Noppakivien ohella tyypillisimpiä graniittituotteita kotipihoilla ovat juuri betonikivien rinnalla käytetyt nupukivet sekä graniittiset raakareunakivet . Graniittia käytetään jonkin verran myös portaissa. Myös roomalainen kiveys voidaan latoa graniittilaatoista.

>> Takaisin luettelon alkuun

Liuskekivet

Liuskekivi

Liuskekivien käyttömahdollisuudet kotipihalla ovat moninaiset. Niitä voidaan käyttää esim. oleskelualueen tai kulkureittien kiveyksissä tai askelkivinä nurmikolla. Sen sijaan ajoväylille tai parkkipaikoille ne eivät sovellu muutoin kuin asennettuna kiinteään, valettuun ja raudoitettuun pohjarakenteeseen.

Liuskekiveä on saatavilla sekä vapaamuotoisena että muotoon sahattuna. Myös väreistä on tarjolla useita vaihtoehtoja. Kotimaiset vapaamuotoiset liuskekivet ovat hinnaltaan edullisimpia, ulkomaiset ja muotoon sahatut kivet kalliimpia.

Yleisin tapa on asentaa vapaamuotoinen liuskekivi kivituhkaan ja saumata samalla materiaalilla (raekoko esim. 0-6 mm). Liuskekiveyksen perustamistyöt tehdään samalla periaatteella kuin betonikiveyksenkin, mutta käytännössä vapaamuotoisen luonnonkiven elävä pinta sallii jonkin verran enemmän painumia pohjamaassa esteettisyyden silti kärsimättä.

Kivituhkan sijaan liuskekiveys voidaan saumata elastisella saumausaineella (esim. Grebur, Rompox), jolloin kiveyksestä saadaan hyvin helppohoitoinen ja turvallinen liikkua. Vapaamuotoinen liuskekivi voidaan asentaa myös nurmikolle astinkiviksi tai saumata kasvualustalla ja kylvää saumoihin nurmikko tai istuttaa sammalta.

Monista liuskekivilaaduista on saatavilla myös muurikiviä ja verhoilukiviä, joista voidaan yhdistellä näyttäviä kokonaisuuksia. Useimmat luonnonkivet sopivat myös yhteen betonikivien kanssa, ja esim. pieni määrä liuskekiveä pääsisäänkäynnin tai oleskelualueen läheisyydessä voi nostaa pihan profiilia merkittävästi kohtuullisilla kustannuksilla.

>> Takaisin luettelon alkuun

Seulanpääkivet, kenttäkivet, pyörökivet

Seulanpääkivi

Seulanpääkivet / kenttäkivet / pyörökivet ovat käyttökelpoinen kotipihojen rakennusmateriaali. Niitä käytetään tyypillisesti esim. sokkelien vierustoilla, kun halutaan näyttävä ja helppohoitoisempi vaihtoehto perinteisen sepelikaistan tilalle. Kenttäkiveys on usein myös hyvä vaihtoehto luiskien verhoiluun ja sellaisille kiveyksien reuna-alueille, missä betonikiveä jouduttaisiin muuten vaivalloisesti leikkaamaan.

Kenttäkiveys kannattaa asentaa alueille, missä ei ole jatkuvaa kulkua. Epätasaisen pinnan vuoksi se ei ole paras mahdollinen ratkaisu kulkureiteille, eikä myöskään autoliikenteen alla, missä autojen liike ja paino irrottavat kivet helposti alustastaan.

Kenttäkiviä on saatavilla eri kokoluokkiin seulottuina. Pienin yleisesti käytössä oleva koko on 50-100 mm, joka soveltuu pinta-alaltaan pienille alueille. Seuraava koko, 100-150 mm on usein hyvä vaihtoehto esim. sokkelien vierustoille, kun ladottava kaista on 40-60 cm leveä. Tätä leveämmillä alueilla voidaan hyvin käyttää myös suurempaa, 150-230 mm kivikokoa.

Kenttäkivet asennetaan ja saumataan yleensä kivituhkalla (raekoko esim. 0-6 mm). Toisinaan asennuksessa käytetään myös maakosteaa betonia (K10) tai kuivabetonia, mutta kovettuvat sauma-aineet soveltuvat vain kohteisiin, missä asennusalusta on routimaton eikä painu (esim. sokkelien vierustat).

>> Takaisin luettelon alkuun

Reunakivet

Reunakivi

Reunakivillä viimeistellään kiveys tai rajataan ja korostetaan pihan eri pintoja. Kiveyksen reunassa se tukee kiveystä, ehkäisee reunojen purkautumista ja antaa kiveykselle viimeistelyn ilmeen. Nurmikon reunassa reunakivi ehkäisee nurmen leviämistä muille pinnoille.

>> Takaisin luettelon alkuun

Betonireunakivet

Betoniset reunakivet ovat edullinen tapa rajata pihan pintoja. Betonireunakiviä on saatavilla eri malleja, kokoja ja värejä käyttötarkoituksen mukaan. Laajojen kiveyspintojen ja nurmikon rajaamiseen kannattaa käyttää kookkaampaa reunakiveä, pienillä alueilla riittää usein kooltaan pienempi, helpommin liikuteltava kivi.

Betonisia reunakiviä on saatavilla sekä upotettavia että liimattavia. Upotettava reunakivi asennetaan joko kivituhkaan tai maakosteaan betoniin (K10), osittain maanpinnan alapuolelle, ja siten se pysyy varmemmin paikoillaan ja kestää esim. autojen kolhaisuja paremmin kuin kivi- tai asfalttipintaan liimattava reunakivi. Liimattavan kiven asennus on kuitenkin helpompaa kuin upotettavan. Nurmikon reunakivi asennetaan yläreunastaan nurmen pinnan tasoon, jolloin nurmen leikkaaminen sujuu vaivattomasti.

Reunakivistä saa sekä suoria että kaarevia osia. Kaarevat osat valitaan tarvittavan kaarresäteen mukaan. Reunakivien värivaihtoehdoista valitaan ympäröiviin pintoihin parhaiten sopiva vaihtoehto.

>> Takaisin luettelon alkuun

Graniittireunakivet

Graniittiset reunakivet ovat näyttävä, laadukas ja pitkäikäinen ratkaisu pihan pintojen rajaamiseen. Kotipihoilla käytetään usein raakareunakiviä, joita on saatavilla eri vahvuuksia. 8-10 cm vahva kivi (R80, R100) riittää usein reunakiveksi kotipihalla, mutta 15-17 cm vahva kivi (R150, R170) antaa massiivisemman vaikutelman ja soveltuu reunakiveksi erityisesti laajoilla kiveysalueilla. Raakareunakivi voidaan asentaa joko kivituhkaan tai vaihtoehtoisesti maakosteaan betoniin (K10) paikoissa, joissa on paljon kulkua tai liikennettä, joka saattaisi muuten liikutella reunakiven paikoiltaan.

Myös graniittisia nupu- ja noppakiviä voi käyttää reunakivien tapaan. Ne soveltuvat sekä kiveyksien että nurmikon reunakiviksi ja asennetaan joko kivituhkaan tai maakosteaan betoniin.

>> Takaisin luettelon alkuun

Muurit, kivimuurit

Muuri

Muureja voidaan rakentaa n. 70 cm:n korkeuteen ilman vahvistavia rakenteita. Tätä korkeammat ja maanpaineen alaiset muurit vaativat routaeristyksen, anturan, raudoituksen ja sideaineita. Matalat tukimuurit asennetaan tiivistetylle murskeelle.

Tukimuureilla voidaan terassoida rinnepihaa ja luoda tällä tavoin tasaisempia, käytettävyydeltään parempia alueita pihalle. Jos korkeuseroa on paljon, on usein helpompi tehdä muutama matala tukimuuri kuin yksi korkea, jolloin vältytään anturan valamiselta, routasuojilta ja putoamisesteiden asentamiselta.

Tukimuuri voidaan rakentaa joko betonisista muurikivistä tai luonnonkivistä. Muurin voi myös valaa tai muurata harkoista ja verhoilla pinta esim. liuskekivellä. Valettu tai muurattu muuri vaatii kuitenkin matalanakin anturan ja routasuojauksen.

>> Takaisin luettelon alkuun

Betonimuurikivet

Betoniset muurikivet ovat helppo ja nopea tapa tehdä tukimuureja kotipihalle. Muurikivi valitaan kohteen luonteen ja muurin muodon mukaan. Suoralinjaisiin tukimuureihin soveltuu esim. Linnakko tai Paasikko, kaarevalinjaiseen muuriin taas Muurikko, josta voi latoa myös suoralinjaisia muureja.

Muureja voidaan rakentaa n. 70 cm:n korkeuteen ilman vahvistavia rakenteita. Tätä korkeammat ja maanpaineen alaiset muurit vaativat routaeristyksen, anturan, raudoituksen ja sideaineita. Matalat tukimuurit asennetaan tiivistetylle murskeelle. Korkeita tukimuureja varten on useimmissa muurikivissä reiät, joihin sijoitetaan muuria tukevat harjateräkset ja joihin valutetaan sideaine. Matalissa tukimuureissa kivet ladotaan päällekkäin, ja kivissä olevat asennusnystyrät pitävät ne hyvin paikoillaan.

Betonisia muurikiviä on saatavilla eri värejä ja se voidaan sävyttää esim. kiveyspinnan kanssa yhteneväiseksi. Muurin väriksi voidaan valita myös esim. sama sävy kuin reunakivissä.

Muurikko muurikivien menekin voit laskea kätevästi muurikkomaatilla.

>> Takaisin luettelon alkuun

Liuskemuurikivet

Liuskekivistä rakennettu tukimuuri on erityisen näyttävä ja pitkäikäinen rakenne kotipihalle. Ilman sideaineita ladottuun, enintään 70 cm:n korkeaan tukimuuriin voidaan käyttää joko lohkopintaista tai murrettua muurikiveä. Lohkopintainen on kooltaan suurempi, murtopintainen pienikokoisempi ja valmis muuri pinnaltaan tasaisempi.

Lohkopintainen muurikivi on erityisen näyttävä materiaali kohteissa, joissa rakenteiden halutaan liittyvän luontevasti ympäröivään luonnonmaisemaan. Pienelle pihalle ja kooltaan pienempiin rakenteisiin sopii usein paremmin murtopintainen liuskemuurikivi. Lohkopintainen on hinnaltaan selvästi murtopintaista edullisempi. Etureunastaan sahattua liuskekiveä käytetään yleensä valettujen tukimuurien verhoiluun.

Liuskekivestä rakennetun tukimuurin perustamistyöt tehdään samaan tapaan kuin betonikivistä ladotun muurin. Asennusalustana käytetään tiivistettyä murskesoraa, jota tulisi maapohjan routivuudesta riippuen olla vähintään 30 cm kerros.

>> Takaisin luettelon alkuun

Graniittimuurikivet

Graniitti on erityisen näyttävä ja harvemmin käytetty materiaali kotipihojen muureissa. Graniittiset muurit rakennetaan yleensä ns. paasikivistä, jotka sahataan mittojen mukaan. Tukimuuri voidaan tehdä joko yhden kiven korkuiseksi tai nostaa useampi kivi päällekkäin, jolloin kivet kiinnitetään toisiinsa tapeilla. Graniittipaasista ladottu muuri kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi.   

>> Takaisin luettelon alkuun

Portaat, kiviportaat, porrasaskelmat

Betoniporraskivet

Portaissa voidaan käyttää joko betoniporraskiviä tai askelmissa betonikiviä ja nousuissa reunakiviä tai esim. graniittista reunakiveä. Yksinkertaisin tapa on käyttää valmista betoniporraskiveä, jossa nousu ja etenemä ovat samassa kivessä. Valmiit porraskivet voidaan asentaa joko peräkkäin, jolloin etenemän pituudeksi tulee 40 cm, tai vaihtoehtoisesti limittäin, jolloin etenemän syvyys on pienempi ja porras mahtuu pienempään tilaan.

Porraskivi asennetaan joko kivituhkaan tai maakosteaan betoniin (K10), jos on syytä epäillä kiven pysymistä paikoillaan. Kun porras rajautuu alareunastaan esim. kiveyspintaan, on maakostean betonin käyttö usein turhaa, koska kiveys estää porraskivien liukumisen paikoiltaan.

Kun portaat rakennetaan reunakivestä ja betonikivistä, tuetaan nousukivenä toimiva reunakivi maakostealla betonilla.

Portaat asennetaan aina tiivistetylle murskeelle, haluttaessa ne voidaan myös routaeristää routalevyllä.

>> Takaisin luettelon alkuun

Graniittiporraskivet

Graniittiset porraskivet ovat laadukas, näyttävä ja pitkäikäinen materiaali kotipihan portaisiin. Graniittiporras on hinnaltaan huomattavasti betoniporrasta arvokkaampi. Graniittiset portaat voidaan rakentaa joko massiivisista kivistä siten, että nousu ja etenemä on samassa kivessä, tai vaihtoehtoisesti asentaa graniittikivi nousukiveksi ja latoa etenemä betonikivistä, graniittinoppakivistä tai vaikka liuskekivestä.

Graniittinen porraskivi asennetaan joko kivituhkaan tai maakosteaan betoniin (K10), jos on syytä epäillä kiven pysymistä paikoillaan. Kun porras rajautuu alareunastaan esim. kiveyspintaan, on maakostean betonin käyttö usein turhaa, koska kiveys estää kivien liukumisen paikoiltaan. Massiivisten graniittikivien liikutteluun tarvitaan yleensä koneita.  

Portaat asennetaan aina tiivistetylle murskeelle, haluttaessa ne voidaan myös routaeristää routalevyllä.

>> Takaisin luettelon alkuun

Liuskekiviportaat

Liuskekivistä on saatavilla massiivisia porraskiviä, joilla portaan nousu ja etenemä saadaan samasta kivestä. Liuskekiviportaat ovat hinnaltaan selvästi betoniportaita arvokkaampi vaihtoehto. Liuskekivi voi olla etureunastaan joko murrettu, sahattu tai luonnonpintainen (lohkottu). Liuskekiviportaat sopivat erityisen hyvin kohteeseen, missä liuskekiveä on käytetty muuallakin esim. kiveyksissä, tai missä porrasrakenteen halutaan liittyvän luontevasti luonnonympäristöön.

Liuskekiviportaiden perustamistyöt tehdään samalla tavalla kuin betoni- ja graniittikiviportaidenkin. Asennusalustana käytetään tiivistettyä mursketta, ja kivet tuetaan tarvittaessa maakostealla betonilla (K10), jos on syytä epäillä kiven pysymistä paikoillaan. Kun porras rajautuu alareunastaan esim. kiveyspintaan, on maakostean betonin käyttö usein turhaa, koska kiveys estää kivien liukumisen paikoiltaan.

>> Takaisin luettelon alkuun

Istutusaltaat

Istutusallas

Muurikivet ovat kätevä tapa rakentaa pihalle korotettuja istutusaltaita. Muureja voidaan rakentaa n. 70 cm:n korkeuteen ilman vahvistavia rakenteita. Tätä korkeammat ja maanpaineen alaiset muurit vaativat routaeristyksen, anturan, raudoituksen ja sideaineita. Matalat tukimuurit asennetaan tiivistetylle murskeelle.

Tukimuuri voidaan rakentaa joko betonisista muurikivistä tai luonnonkivistä. Muurin voi myös valaa tai muurata harkoista ja verhoilla pinta esim. liuskekivellä. Valettu tai muurattu muuri vaatii kuitenkin matalanakin anturan ja routasuojauksen.

Istutusaltaiden rakentamisessa on syytä huomioida, että korotettu kasvualusta kuivuu helpommin kuin maantasossa oleva. Siten kovin pienet istutusaltaat voivat olla kasvien menestymisen kannalta ongelmallisia ja vaativat jatkuvaa kastelua kasvukaudella. Pienissä istutusaltaissa kasvualusta myös jäätyy helposti talvella ja jää rikkoo kasvien juuristoa, mikä voi aiheuttaa kasvien menehtymisen. Pienikokoisissa altaissa on yleensä hyvä käyttää pystyyn asennettua routalevyä muurin ja kasvualustan välissä ehkäisemässä jäätymistä.

Käytännössä kapein, kasvien kannalta vielä toimiva korotettu istutusallas ei saisi olla 80 cm kapeampi, jos altaan korkeus on yli 30 cm. Mitä isompi allas, sen paremmin kasvit menestyvät.

Istutusallas kannattaa sijoittaa riittävän etäälle rakennuksen sokkelista, jolloin voidaan huolehtia pintavesien poistumisesta rakennuksen seinänvierustalta. Samalla istutukset sijoitetaan räystään ulkopuolelle ja sadevesi pääsee kasvualustaan.

>> Takaisin luettelon alkuun

Koristekivet

Koristekivi

Koristekiviä käytetään kotipihoilla yleensä sisäänkäyntien tai oleskelualueiden läheisyydessä tai muilla ”paraatipaikoilla” joko kivikkona tai yksittäisinä elementteinä. Kiviksi lasketaan halkaisijaltaan yli 6 cm kokoiset kivet, tätä pienempi kiviaines luokitellaan koristesoraksi.

Pienikokoisia koristekiviä voi käyttää kasvualustojen pinnalla katteen tapaan, jolloin kivien ja kasvualustan väliin asennetaan suodatinkangas. Kivikon puhtaanapito on usein ongelmallista, minkä vuoksi kivet sopivat parhaiten katteiksi pienikokoisille havuille, jotka eivät roskaa kasvualustaa. Kivikko puhdistetaan joko lehtipuhaltimella tai vaikkapa tavallisella imurilla.

Isokokoisempia koristekiviä voi käyttää yksittäin esim. havuistutusten keskellä. Ympäri vuoden näyttävänä pysyvän istutusalueen voi rakentaa esim. matalilla havuilla, koristekivillä tai –soralla ja muutamalla isokokoisemmalla koristekivellä, jotka valaistaan niihin suunnatuilla kohdevaloilla.

>> Takaisin luettelon alkuun

Koristesorat

Koristesora

Koristesorat soveltuvat kotipihoilla erityisen hyvin istutusten katteiksi tai pieninä alueina myös kulkureittien pinnoitteiksi tai esim. liuskekiveyksen saumoihin. Sorapinta on usein puhtaanapidon vuoksi ongelmallinen, ja siksi sitä tulisi käyttää mieluiten paikoissa, mihin ei lennä puiden lehtiä tai neulasia. Yli 15 mm raekoon sorapinnalta roskat voi poistaa lehtipuhaltimella tai vaikkapa tavallisella imurilla, tätä pienempi raekoko ei pysy puhallettaessa paikoillaan.

Koristesora soveltuu erityisen hyvin istutusten katteeksi pienikokoisille havuille, jotka eivät roskaa alustaansa. Tällöin kasvualustan ja koristesoran väliin asennetaan suodatinkangas tai maisemointikangas estämään soran sekoittuminen kasvualustaan.

Lehtipensaiden katteena kannattaa käyttää koristesoran sijaan havupuun kuoriketta, samoin kuin alueilla, joille lentää runsaasti lehtiä tai neulasia muualta ympäristöstä.

>> Takaisin luettelon alkuun